Yleistä
Vuosi 2022 oli Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen neljäs toimintavuosi. Kalatalousalue käsittää seuraavat vesialueet: Säkylän, Pöytyän, Rauman, Euran, Eurajoen kuntien vesialueet, joiden pinta-ala on yhteensä 46 493 hehtaaria. Kalatalousalueen hallinnon kotipaikka on Rauma.
Kalatalousalue on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen tehtäviä ovat: kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu; käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen, toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta; tiedotus; kalastuksenvalvonnan järjestäminen; seurantatietojen kerääminen; yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin; viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille, vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät ja muut elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen ja lakiin perustuvat tehtävät.
Hallinto
Kalatalousalueen yleiskokous pidettiin 28.4.2022 Raumalla. Kokouksen yhteydessä kuultiin esitelmä Pyhäjärvi-instituutin käynnissä olevista hankkeista Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen vesillä. Kokousesitelmän piti Lauri Anttila.
Kalatalousalueen hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Jaakkola ja varapuheenjohtajana Marjo Aikko. Hallituksen muut jäsenet olivat Tomi Merisola, Aulis Saarinen, Jari Heikkilä, Veli-Matti Syrilä, Tapio Putko, Jarno Aaltonen, Tomi Helminen ja Ilkka Toivonen.
Hallituksen kokouksia pidettiin vuoden aikana neljä.
Kalatalousalueen toiminnanjohtajana toimi iktyonomi Anu Niinikorpi Länsi-Suomen Kalatalouskeskukselta.
Kirjanpidosta vastasi Yrittäjäin Tilitieto Oy ja tilintarkastajana toimi BDO Suomi.
Puheenjohtaja Matti Jaakkola edusti kalatalousaluetta alueellisessa kalatalouden yhteistyöryhmässä ja valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä. Rannikon kalatalousaluepäivillä kalatalousaluetta edusti toiminnanjohtaja Anu Niinikorpi. Alueellisessa merimetsotyöryhmässä oli mukana Anu Niinikorpi ja Jarno Aaltonen. Satakunnan ja Varsinais-Suomen kalatalousalueristeilyllä aluetta edusti Marjo Aikko ja Matti Jaakkola. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen hallituksessa kalatalousaluetta edusti Marjo Aikko ja varajäsenenä Matti Jaakkola. Jokiohjelmassa kalatalousaluetta on edustanut Tapio Heikkilä ja hänen varahenkilönään on toiminut Jari Heikkilä. Satavesi työryhmässä aluetta on edustanut Marjo Aikko ja Anu Niinikorpi.
Kalatalousalueen varsinainen toiminta
Koronatilanne vaikutti edelleen kalatalousalueen toimintaan alkuvuodesta ja esimerkiksi hallituksen ensimmäinen kokous pidettiin sähköpostikokouksena.
Käyttö- ja hoitosuunnitelma
Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyttiin 5.9.2022. Hyväksymisen jälkeen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan tehtiin teknisiä korjauksia. Korjattu käyttö- ja hoitosuunnitelma lähettiin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi.
Kalavarojen hoito
Kalatalousalue istutti vuoden aikana 1000 eurolla kuhaa Pinkjärveen.
Kalatalousalue oli jättänyt 1.10.2021 poikkeuslupahakemuksen merimetsojen vähentämiseen ampumalla. Toimenpiteillä pyritään lintukannan pienentämiseen ja suurten kolonioiden kasvun pysäyttämiseen. Lupaa haettiin lintujen kevätaikaiseen ampumiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi 15.7.2022 päivätyllä päätöksellä luvan ampua enintään 1000 merimetsoa 1.8.–31.12. välisenä aikana erillisten lupaehtojen mukaan. Merimetsojen vähentämiseen ampumalla osallistui 16 kalatalousalueen hallituksen valitsemaa ja perehdyttämää henkilöä. Merimetsoja tavattiin alueella elokuun jälkeen enää vähän. 2.8.–4.9. välisenä aikana ammuttiin 247 merimetsoa.
Kalastuksenvalvonta
Kalastuksenvalvontakoordinaattorina toimii toiminnanjohtaja. Neljä kalastuksenvalvojaa kävi tekemässä valvontaa merialueella ja lisäksi Köyliönjärvellä ja Pyhäjärvellä tehtiin kalastuksenvalvontaa. Kalastuksenvalvojille korvattiin valvontamatkoista matkakulut ja maksettiin palkkio. Kalastuksenvalvontakulujen kattamiseksi oli saatu Varsinais-Suomen ELY-keskukselta tukea.
Muut hankkeet
Kalatalousalue oli hakenut ja saanut rahoitusta koululaisten kalapäivän järjestämiseen. Kalapäivät järjestettiin kolmella paikkakunnalla. Rauman kalapäivässä paikalla oli 120 lasta opettajineen, Eurajoen kalapäivässä 39 oppilasta esikoulusta kuudesluokkalaisiin ja Säkylän kalapäivässä 55 lasta. Kalapäivien aikana lapset saivat mato-onkia, maistella kalaruokia, kokeilla siianongintaa ja tutustua kalalajeihin. Kaikki lapset saivat kalapäivästä oman ongen kotiin vietäväksi.
Yhteistyössä kalatalousalueen kanssa kalapäiviä järjestivät Rauman seudun urheilukalastajat, Saarenkiertäjät, Rauman metsästysseura, Eurajoen osakaskunnat, Eurajoen vesiensuojeluyhdistys, Pyhäjärven kalamiehet ja Lännen kalamiehet.
Tiedotus
Vuonna 2022 kalatalousalueelle avattiin uudet kotisivut, jotka ovat alueen päätiedotuskanava. Jäsenille tiedotettiin sähköpostilla ja kirjeitse.
Lehdistötiedotteiden ja haastatteluiden perusteella sanomalehdet kirjoittivat ainakin seuraavat uutiset:
- 7.2022 Satakunnan kansa Ely-keskukselta lupa tuhansien merimetsojen ampumiselle Rauman ja Eurajoen edustalta
- 7.2022 Länsi-Suomi SK: Ely-keskukselta lupa 3 000 merimetson ampumiseen
- 7.2022 Satakunnan kansa Rauman merimetsojen harvennus jää hakijan mielestä puolitiehen – pääosa linnuista ehtinee muuttomatkalle
- 8.2022 YLE Merimetsojen harvennustalkoot Raumalla uhkavat jäädä vajaaksi – ammattikalastaja: ”Saari on täynnä merimetsoja, mutta siellä ei saa ampua”
- 9.2022 Satakunnan kansa Merimetso- ja hyljejahtiin luvat Rauman saaristoon
- 10.2022 Länsi-Suomi Eurajoen lohikalakannat elpyvät, mutta kalastuskieltoja rikotaan – ”Rajoitukset ovat hyödyksi myös kalastajille”
- 10.2022 Satakunnan kansa Rauman ja Eurajoen merimetsojen ampumisluvasta valitus Turun hallinto-oikeuteen – luontojärjestöt vaativat poikkeusluvan kumoamista
Talous
Kalatalousalue sai 4.3.2022 annetun päätöksen mukaan toiminta-avustusta 12 270 euroa (ed. vuonna 10 431 euroa). Kalatalousalueen toimintaan liittyvät kulut vuoden 2022 aikana olivat yhteensä 12 795 euroa
(ed. vuonna 14 262 euroa). Näitä kuluja olivat muun muassa toiminnanjohtajat ja hallituksen kulut, lehti-ilmoitukset, kotisivujen uudistaminen, yleiskokous, hallinto ja vesialueomistajaselvitykset.
Vanhentuneita omistajakorvauksia siirtyi kalatalousalueen käyttöön 7550 euroa (ed. vuonna 7 268 euroa). Kalastuslain mukaisesti vanhentuneet varat käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2022 kalatalousalueelle jäi alle 50 euron osuuksia sekä valtakirjalla luovutettuja yhteensä 3948 euroa (ed. vuonna 3689 euroa). Kalastuslain mukaisesti nämä varat tulee käyttää kalakantojen hoitoon.
Kalaistutuksiin käytettiin 1000 euroa ja kalastuksenvalvontaan 2 863 euroa. Koululaisten kalapäivien kulut olivat 4 028 euroa. Kalastuksenvalvontaan ja koululaisten kalapäivien järjestämiseen oli saatu tukea kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Kalatalousalueen tulos oli 9370 euroa (ed. vuonna tappio 8654 euroa) ja taseen loppusumma 106 264 euroa (ed. vuonna 93 098 euroa).